e-Talon blogi
Tervetuloa e-Talon blogiin! Blogissa jaetaan ajatuksia ja tarinoita nuorten elämästä. Onko sinulla tarina tai aihe, josta haluaisit kirjoittaa? Kirjoituksia, kuvia tai videomateriaalia voit lähettää sähköpostitse osoitteeseen: e-talo@e-talo.fi. Lisätietoa e-Talosta löydät täältä: www.e-talo.fi
torstai 15. joulukuuta 2016
torstai 8. joulukuuta 2016
tiistai 29. marraskuuta 2016
TYTÖT:
Se että sä koet olevasi “voimakas” ei oo sama
asia kuin se että sä oisit “lutka.”
SE ETTÄ SULLA ON JOTAIN SANOTTAVAA… ei oo sama asia kuin SE ETTÄ KÄYTTÄYTYISIT HUONOSTI.
Se mitä mä tarkotan tällä koko tekstillä, on tiivistettynä se että oon todella, todella väsynyt elämään maailmassa missä nainen jatkuvasti liitetään miehen menneisyyden, tämän hetken tai tulevaisuuden OMAISUUDEKSI / ASEMAKSI.
Mä en kuulu kenellekkään muulle kuin itselleni. Ja sama pätee myös suhun.
Yhteiskunta on saanut aina nuorten naisen/tytön elämän pyörimään ainoastaan poikien ympärillä.
Oon alkanut todella ymmärtämään että MÄ OLEN NIIN PALJON ENEMMÄN.
Elän tällä hetkellä parasta aikaa mun elämässä, oon nuori ja mulla on koko maailma nähtävänä ja koettavana... Tapaan uusia ihmisiä, luon ihmissuhteita ja kehitän niitä ja mun sosiaalisia taitoja
Mulla on NIIN PALJON MUUTA PUHUTTAVAA, OON IHMISENÄ NIIN PALJON ENEMMÄN kuin se tieto että seurustelenko jonkun kanssa tai tykkäänkö jostain pojasta.
Mun läheisenä ei oo ikinä ollut ketään tasa-arvosta todellisesti välittävää ihmistä, kaikki suvussani vaan käskee "heräämään todellisuuteen" ja "olla tyytyväinen siihen mitä on", "Ei asiat vaan voi muuttua".
Mutta se ei onneks poista sitä faktaa että mulla, ja kaikilla muilla on sananvapaus, eli lupa sanoa mitä me ajatellaan.
Gloria Steinem (yhdysvaltalainen feministi, journalisti ja naistenasioiden ajaja) kirjoitti vuonna 1969 artikkelin nimeltä "After Black Power, Women's Liberation" ja 47 vuotta myöhemmin me ei olla vieläkään täysin siinä tavotteessa mikä on asetettu, mut me liikutaan kokoajan maalia kohti!
SE ETTÄ SULLA ON JOTAIN SANOTTAVAA… ei oo sama asia kuin SE ETTÄ KÄYTTÄYTYISIT HUONOSTI.
Se mitä mä tarkotan tällä koko tekstillä, on tiivistettynä se että oon todella, todella väsynyt elämään maailmassa missä nainen jatkuvasti liitetään miehen menneisyyden, tämän hetken tai tulevaisuuden OMAISUUDEKSI / ASEMAKSI.
Mä en kuulu kenellekkään muulle kuin itselleni. Ja sama pätee myös suhun.
Yhteiskunta on saanut aina nuorten naisen/tytön elämän pyörimään ainoastaan poikien ympärillä.
Oon alkanut todella ymmärtämään että MÄ OLEN NIIN PALJON ENEMMÄN.
Elän tällä hetkellä parasta aikaa mun elämässä, oon nuori ja mulla on koko maailma nähtävänä ja koettavana... Tapaan uusia ihmisiä, luon ihmissuhteita ja kehitän niitä ja mun sosiaalisia taitoja
Mulla on NIIN PALJON MUUTA PUHUTTAVAA, OON IHMISENÄ NIIN PALJON ENEMMÄN kuin se tieto että seurustelenko jonkun kanssa tai tykkäänkö jostain pojasta.
Mun läheisenä ei oo ikinä ollut ketään tasa-arvosta todellisesti välittävää ihmistä, kaikki suvussani vaan käskee "heräämään todellisuuteen" ja "olla tyytyväinen siihen mitä on", "Ei asiat vaan voi muuttua".
Mutta se ei onneks poista sitä faktaa että mulla, ja kaikilla muilla on sananvapaus, eli lupa sanoa mitä me ajatellaan.
Gloria Steinem (yhdysvaltalainen feministi, journalisti ja naistenasioiden ajaja) kirjoitti vuonna 1969 artikkelin nimeltä "After Black Power, Women's Liberation" ja 47 vuotta myöhemmin me ei olla vieläkään täysin siinä tavotteessa mikä on asetettu, mut me liikutaan kokoajan maalia kohti!
Jos nainen harrastaa paljon seksiä (tai suoraan sanottuna seksiä ollenkaan) hän on "lutka" ja "huora."
Mutta jos mies harrastaa seksiä... Hän on "KUNINGAS" ja "ÄIJÄ!"
Jos nainen edes puhuu seksistä julkisesti... Hän on totaalisesti häpäissyt itsensä! Mutta jos mies puhuu tai räppää kaikista naisista mitä hän on saanut... Miestä ylistetään.
Jos nainen nähdään julkisesti miespuolisen ihmisen kanssa, syntyy välittömästi oletus että kyseessä on romanssi tai paljon seksiä, ja nainen objektivoidaan. Mutta jos mies nähdään naisen kanssa, miehen taso nousee välittömästi. “EI HTTO MIKÄ ÄIJÄ, PÄÄSEE VIHDOIN PUKILLE!!!”
Tiedän että lähes kaikki tietävät tämän, mutta misogynia ja kaksinaismoralismi elää meidän yhteiskunnassa edelleen.
En malta odottaa että saisin elää maailmassa missä ihmistä ei arvoida sen mukaan kenen ihmisen kanssa he seurustelevat/ kenen kanssa he ovat naimisissa/ ketä he tapailevat/ kenen kanssa harrastavat seksiä (tai ei.)
Toivon että KAIKKI ihmiset ymmärtävät että he ovat ENEMMÄN, kuin tarpeeksi omana itsenään. Toivon myös että kaikki tukevat toisiaan tämän asian suhteen.
Sanon tämän oikeesti kolmen vuoden jälkeen, milloin oon koko ajan tuntenut jatkuvaa tarvetta saada olla jonkun pojan vierellä. Nyt kun oon ollut jonkun aikaa omillani, ymmärrän ettei iloisuuteni riipu siitä että olenko jonkun miespuolisen henkilön kanssa vai en.
En olen ikinä ennen kokenut oloani enemmän rauhoittuneeksi, ilosemmaksi ja tyytyväisemmäksi. En ole ikinä ennen nauranut kovempaa, tai pitänyt hauskempaa tai nauttinut elämästä näin paljon.
Mielestäni asioiden on jo aika muuttua, ei me voida elää enää tällästä elämää. Kaikki ansaitsee samat oikeudet, ja oikeuden tulla kohdelluksi samalla tavalla sukupuolesta riippumatta.
Vaikka olenkin vain nuori tyttö Suomesta, koen että asiat voisi olla paljon paremmin myös täällä, ei me hävitä mitään jos lähetään kokeilemaan asioiden muuttamista vielä intensiivisemmin kuin ennen.
En koe että ihmisoikeudet olisi mielipidekysymys, näiden asioiden pitäisi olla kaikille itsestäänselvyyksiä.
"Any woman who chooses to behave like a full human being should be warned that the armies of these status quo will treat her as something of a dirty joke. She will need her sisterhood.” — Gloria Steinem
perjantai 25. marraskuuta 2016
Poikatyttö, poikamainen tyttö vai ihan vaan tyttö?
”Sä
oot sellanen poikatyttö” sanoi ystäväni hymyillen. Olin kuullut tämän ennenkin,
”poikatyttö”. Nyt pysähdyin miettimään, että mitä se oikein tarkoittaa?
Pyörittelin sanaa edestakaisin mielessäni, pureskelin ja pohdin, nieleskelin ja
maiskutin, mutta en tullut viisaammaksi. Niinpä käännyin googlen puoleen.
Wikipedia (18.11.2016) määrittelee poikatytön näin:
”Poikatytöllä
tarkoitetaan tyttöä, joka käyttäytyy pojan stereotyyppisen sukupuoliroolin
mukaan. Poikatyttöyteen voi kuulua:
· pukeutuminen
stereotyyppisiin poikien vaatteisiin
· kiinnostus
poikiin yhdistettyihin asioihin ja harrastuksiin, kuten puissa kiipeilyyn,
luonnontieteisiin ja kamppailulajeihin
· poika-stereotyypin
mukainen käyttäytyminen, esimerkiksi kiroilu, riehuminen ja tappeleminen
· viihtyminen
ennemmin poikien kuin tyttöjen seurassa
· Lyhyt
tai pitkä tukka, jota pidetään kiinni, poissa tieltä; tukka, joka on helposti
hoidettavissa
· Useimmat
poikatytöt eivät tykkää meikkaamisesta, hienoista (tanssiais-)mekoista,
korkokengistä, yms.
· Poikatyttöhahmot
kirjallisuudessa tai elokuvissa ovat yleensä reippaita, aktiivisia ja
itsenäisiä.
· Peppi
Pitkätossu on esimerkki poikatytöstä”
WHAAT?!?!
Eihän ylläolevat ole mitään poikien omistamia juttua, joista tytöt ei saa
osaansa. Mitä ovat poikien vaatteet? Kuka on sanonut että tytön tarvii tykätä
meikkaamisesta tai mekoista? Ja kuuluvatko reippaus, aktiivisuus ja itsenäisyys
muka pojille? Ja entäs Peppi?! Tuo lapsuuteni sankarihahmo, joka näytti että
tyttö saa kiivetä puihin, seikkailla, sylkeä, kiukutella ja kiroilla, ihan niin
kuin pojatkin. Okei, sylkeminen, kiukuttelu ja kiroilu eivät kai sovi
kenellekään, mutta ei nyt sentään sen enempää pojille kuin tytöillekään. Ei
Peppi ole ”poikatyttö”, vaan omanlaisensa, ihanan itsepäinen ja rohkea TYTTÖ.
Tyttö joka päästelee ärräpäitä, juoksee, kiipeilee, rämpii mudassa, riehuu ja
rakastaa. Ihan niin kuin jokaisen meistä joskus kuuluu tehdä, sukupuolesta
riippumatta.
Mitä
jos sovittaisikin, että jokainen saa olla just sellainen tyttö tai poika
kuin haluaa, vertaamatta käytöstä muihin sukupuoliin, tai niiden oletettuihin
käyttäytymismalleihin? Jokaisella ihmisellä kun on oma tapansa olla ja
käyttäytyä, eikä se riipu siitä mitä sukupuolta edustamme. Ja annetaan samalla
jokaiselle lupa olla myös määrittelemättä itseään mihinkään sukupuoleen
kuuluvaksi, jos se tuntuu itsestä hyvältä. Ollaan siis ihmisiä, erilaisia,
ainutlaatuisia, mahtavia yksilöitä. Niin kuin joku joskus on sanonut ”annetaan
kaikkien kukkien kukkia”, kyllä täällä lääniä riittää!
P.S.
Jos haluat fiilistellä tyttöyttä, ja sen moninaisia muotoja, suosittelen
kuuntelemaan Erinin ”Älä tule hyvä tyttö” kappaleen.
-
e-Talon Katri, jonka tyttöyteen kuuluu action-leffat (joista Transformers on
lemppari), huulipuna ja päiväunet
torstai 17. marraskuuta 2016
Poikien Talo´s cooking blog part 2
Introduction
Led by
Janne a regular contributor to our cooking activities we made this delicious and
creamy chicken pasta dish. And as a side we prepared a nice fresh green salad.
What was
great about this night´s cooking is that each youth took on a different role
and participated in the preparation. Onions where chopped, tomatoes diced while
lettuce was cleaned and cut into smaller pieces. And despite the fact that
everyone was really hungry we all stopped for a few minutes to discuss our dreams.
The process of cooking this food allowed for in depth conversations to start. A
big thanks to the Poikien Talo cooking team for making this yö-talo a real
success.
Ingredients: (4 portions)
-pasta
-300g
chicken fillets
-1 big
onion
-300g
chicken fillets
-1 big
onion
-2-3 garlic
cloves
-2dl of
cream
-oil
-salt and
pepper
-oregano
-spinach
150g
-herbs to
taste (oregano and parsley)
-One head
of green lettuce
-2 tomatoes
-half a
cucumber
Instructions
Boil large
pot of water.
Peel onion
and garlic and then chop into small pieces
Heat small
amount of oil in pan.
At this
point add pasta to boiling water.
When hot
add chicken fillets. Fry into all the way through. Roughly 5minutes or until
the chicken is golden brown and cooked all the way through.
Add onions,
garlic and spinach and cook for a few minutes until the onions change colour.
Add pinch
of salt, pepper and herbs.
Finally add
the cream and cover pan and then cook on medium heat for 10-15mins.’
While
cooking
Wash
lettuce, tomatoes and cucumber.
Cut into
small pieces adding a salad dressing of your choice.
Recipe Courtesy of Janne.
keskiviikko 9. marraskuuta 2016
Poikien Talo´s cooking blog
Hello and
welcome to Poikien Talo´s cooking blog presented by e-Talo. Here you can find
interesting recipes and the stories that come with them. The first entry is from an evening spent
cooking together; with a group of young men from Afghanistan leading us.
Over the
course of 3.5 hours we prepared a dish called Qabuli Palwo. It is a standard
dish prepared both in Afghanistan and Iran. While the amounts of each ingredient
seemed fairly vague I will leave it up to the person cooking to determine how
large and in what portions they want to prepare the meal. This is essentially a
rice based dish but there are a few tricks along the way to help create this healthy,
and savoury meal.
Ingredients:
-Rice
-Salt
-Chicken
-Oil (any
oil will do)
-Carrots
-Raisins
-Caraway
Side Dish:
Potatoes
Oil
Salad
-Cucumber
-Tomatoes
-White
Onion
Recipe
-Begin by
soaking the rice in large bowls of salted water.
-Separately,
bring a large pot of water to a boil.
Meanwhile
-Grate
carrots and then combine with raisins while frying in oil. Do not use to much
oil in this process as the carrots are quite moist and we want them to cook
evenly. Cook until the carrots change colour and the raisins start to expand.
-Fry the
chicken in oil. There should be enough oil in the pan to cover ¾´s of the chicken meat. Turn the chicken in this
oil constantly.
- Set both prepared
dishes aside.
Once the water has boiled
-Drain the
rice from the salted water and then add it to the boiled water. At the same
time add in chicken and carrot/raisin dishes. Season with caraway in the amount
you see fit.
-Stir until
all of the ingredients are evenly distributed.
-Wrap the
lids of the pots in a cloth and then firmly place the lids on top so the cloth
is helping trap the steam and flavours into the pot.
Cook for an
extended periods of time (1hr minimum) without removing the lid. The longer
this meal is set to cook the more rich and deeper the flavours will be.
Side Dish:
Bring a
large pot of oil to a heated state
Peel
potatoes
Chop into
small match stick sized pieces
Fry until
crispy
Salad:
As this is
a heavy meal it is nice to have something fresh on the side.
-Slice
white onion, tomatoes and cucumber in narrow slices
Place on a
plate and serve with the main course.
The Ending
Everything
should be served together and enjoyed, as we did, at a large table full of
laughter and excitement.
maanantai 31. lokakuuta 2016
Kirjoituskilpailun satoa: Miten minusta tuli minä?
Kaksoset syntyvät. Tyttö
ja poika. Parhaat kaverit elämänsä ensimmäiset vuodet. Kasvavat yhdessä. Koulu
alkaa, tyttöjen ja poikien maailmat. Siskon kaverina veli ja tämän ystävä.
”Oletko sinä tyttö vai poika?” kysyvät vanhemmat oppilaat. ”Mitä musiikkia
kuuntelet?” luokkakaveri kysyy. ”Sota-ajan lauluja”, tyttö vastaa. Yläaste
alkaa. Kaksoset ovat ikäisekseen pieniä. Veljeä kiusataan, sisko puolustaa.
Ympärillä eletään nuoruutta. Kasvukipuja, itsenäistymistä, seikkailuja.
Kaksoset ovat ymmällään, he ovat vielä lapsia. Ei heillä silti ole paineita
samanlaisuudesta. Yläaste päättyy, tie vie eri kouluihin. Veli menee lukioon,
sisko kapinoi akateemista koulutusta vastaan. Menee ammattikouluun, käy
kaksoistutkinnon. Veljellä on kavereita, siskollakin yksi. ”Teidän poika on
kova hiihtämään”, sanoo naapurin ukko. ”Se on kyllä tyttö”, isä sanoo. Sisko
valmistuu ammattiin, on liian nuori työelämään. Veli menee armeijaan, kasvaa
aikuiseksi. Ikätoverit siskon ympärillä menevät menojaan. Tyttö on yli
20-vuotias. Ei hän koe sukupuolta, ei hän koe ikää. Silti hänestä on tullut
nainen. Hän kokee ensi kertaa miesten kiinnostuksen. Ei hän itse tunne samaa.
Tyttö on kuin metsässä kasvanut, ei hän tiedä mistä muut puhuvat. Hän haluaa
kokea kaiken, nähdä maailman avoimin silmin, olla vapaa. Matka on vasta alussa,
hän on alkanut elää.
Kirjoittaja: Anna
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)